Teknostressi yhdistetään useimmiten informaatioähkyyn, älylaitteiden näytöille jatkuvasti ponnahtaviin notifikaatioihin, koukuttaviin sovelluksiin ja sinivalon epäedullisiin hyvinvointivaikutuksiin palautumisen ja yöunen kannalta. Edellä mainitut esimerkit ovat yksi osa teknostressiä, mutta kyse on kuitenkin paljon moniulotteisemmasta ilmiöstä, joka heijastuu meidän hyvinvointiin niin yksilön, organisaatioiden kuin yhteiskunnankin tasolla!

MITÄ ON TEKNOSTRESSI?

Teknostressin määritelmä on muuttunut vuosien saatossa. Jo 1980-luvulla teknostressi on määritelty ´modernin elämän sairaudeksi´, joka johtuu teknologian kehityksestä ja ihmisen kyvystä sopeutua uusien teknologioiden ja digitaalisten välineiden käyttöön ja muutoksen nopeuteen. Teknostressi on yksi osatekijä arjen kokonaiskuormituksesta ja sillä tavoin yksi meidän hyvinvointiimme vaikuttava tekijä. Teknologia on tavalla tai toisella läsnä lähes kaikkien arjessa, niin työssä kuin työn ulkopuolellakin, joten myös teknostressin tiedostaminen ja sen luonteenpiirteiden tunnistaminen on sekä hyvinvoinnista huolehtimisen että liiketoiminnan kehittämisen kannalta erityisen tärkeää! 

TEKNOSTRESSISSÄ ON ”KERROKSIA”

Teknostressi on yksi osatekijä arjen kokonaiskuormitusta, mutta teknostressiä on tarpeen tarkastella eri toimintaympäristöjen näkökulmasta, sillä teknologia on läsnä kaikkialla arjessa.

Ubiikilla teknostressillä tarkoitetaan teknostressiä, joka liittyy lähes kaikkialla läsnä olevaan tietotekniikkaan ja tietoverkkoon, johon tavalla tai toisella olemme sidoksissa – halusimme tai emme. Ubiikkiin teknostressiin liittyy myös työajan ulkopuolella tekemämme valinnat ja toimintatavat; miten ja mitä teknologiaa käytämme ja kuinka paljon sitä käytämme. Useimmat teknostressin hallintaan annetut vinkit liittyvätkin ubiikin teknostressin hallintaan:. ”Tarkkaile ruutuaikaa, sulje notifikaatiot, vähennä sosiaalisen median käyttöä”. Tällaiset vinkit toimivat, kun puhutaan yksilön mahdollisuuksista vaikuttaa ubiikkiin teknostressiin, mutta nämä eivät mahdollista työperäisen teknostressin hallintaa.

Työperäinen teknostressi on teknostressiä, joka johtuu työssä käytettävästä teknologiasta, esimerkiksi erilaisista laitteista ja järjestelmistä. Yksilöllä ei useinkaan ole paljoa mahdollisuuksia vaikuttaa työssä käytettäviin järjestelmiin tai laitteisiin. Näin ollen työperäisen teknostressin hallinta ei myöskään voi nojata yksilön stressinhallintamenetelmiin, vaan teknostressin hallinta, menetelmät ja tuki tulee lähteä organisaation tasolta.

Osaajapula, työntekijöiden sitoutuminen, rekrytointi ja henkilöstön jaksaminen ovat päivän polttavia puheenaiheita ja näihin etsitään kuumeisesti ratkaisuja monissa organisaatioissa. Toimintaympäristön jatkuvassa muutoksessa myös jatkuva liiketoiminnan kehitys on tärkeää. On kyettävä tekemään parempia päätöksiä, ihmiset tulisi saada muutokseen mukaan ja vieläkin paremman asiakaskokemuksen tuottaminen on entistä tärkeämpää kilpailun kiristyessä. Kuulostaako tutulta?

Kun yhtäaikaisesti on meneillään paljon asioita, kokonaiskuvan hahmottaminen on hankalaa ja sokeita pisteitä jää tunnistamatta herkemmin. Moniulotteisuutensa vuoksi teknostressin haittoja on vaikea tunnistaa. Se on kuitenkin yksi juurisyy moneen haasteeseen, joiden kanssa useissa organisaatioissa painitaan.

Teknostressi on usein tunnistamaton “sokea piste”, joka heijastuu liiketoimintaan mm. sitoutumisen heikentymisenä, työilmapiirin heikentymisenä, tuottavuuden laskuna, kehitysinvestointien kannattavuuden heikentymisenä ja datahävikin syntymisenä eli datan laadun heikkenemisenä. Tiedostamatta ja tunnistamatta teknostressi aiheuttaa paljon suoria ja epäsuoria kustannuksia organisaatiossa ja tästä syystä teknostressitekijät tulisi tunnistaa – mitä varhaisemmassa vaiheessa kehitystyötä, sen parempi.

MIKÄ RATKAISUKSI?

Teknostressi ei ole seurausta ainoastaan teknologiasta, vaan se koostuu toimintatavoista, teknologiasta sekä inhimillisistä tekijöistä ja näiden keskinäisistä vaikutuksista. Teknostressin hallinnassa on tärkeää huomioida jokainen teknostressin osatekijä, jotta vaikuttavuus teknostressin hallinnan toimenpiteistä on mahdollisimman suuri.

Tiedosta – tunnista – ratkaise – ehkäise –menetelmä toimii polkuna kohti teknostressin hallintaa.

Jotta teknostressiä voi lähteä ratkaisemaan, on organisaatiotasolla ensimmäisenä tiedostettava, mistä ilmiössä on kysymys. Huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti teknostressin luonteenpiirteisiin, kuten kerrannaisuuteen, jotta teknostressin vaikutuksia organisaatiossa pystytään arvioimaan ja analysoimaan. Myös teknologian piirteisiin, kuten esimerkiksi luotettavuuteen ja sen eri ulottuvuuksiin, on tärkeä kiinnittää huomiota teknostressin näkökulmasta. Näiden lisäksi inhimilliset ja yksilölliset työn kuormitukseen vaikuttavat osatekijät, (esimerkiksi persoonallisuuden piirteet) on huomioitava, koska nekin ovat yksi osa kokonaisuutta teknostressin yhtälössä.

Teknostressin aiheuttamat kustannukset ovat usein kerrannaisia, mutta niin ovat vaikutukset myös toiseen suuntaan! Teknostressin vähentämiseksi tehtävistä toimenpiteistä hyötyvät niin työhyvinvoinnin kehittämisen, IT-järjestelmien kehittämisen kuin myynnin -ja asiakaskokemuksen kehittämisen parissa työskentelevät ihmiset!

Teknostressi ei mahdu yhteen muottiin, eikä näin ollen sovi ratkaistavaksi ongelmaksi ainoastaan “IT- osaston” tai “HooäRrän” työpöydälle. Teknostressin ratkaisu edellyttää rohkeutta ja näkemyksellisyyttä johdolta. Tahtoa se edellyttää kaikilta.

Rakkaudesta ihmisiin ja teknologioihin,

Taru