Digitalisaation kiihtyessä työperäinen teknostressi on noussut keskeiseksi kehityshaasteeksi monissa organisaatioissa. Teknostressin on todettu olevan yksi juurisyy sitoutumisen heikkenemisen ja muutoshankkeiden epäonnistumisen taustalla. Se heijastuu suoraan IT-järjestelmistä saataviin liiketoimintahyötyihin ja työntekijäkokemukseen – muutaman seikan mainitakseni.
Keskustellessani työperäisen teknostressin hallinnasta, kenties yksi vaikeimmista vastaan tulevista kysymyksistä kuuluu: “Mikä on ratkaisu teknostressiin?”
Kysymys on haastava sen vuoksi, että työperäisen teknostressin hallinnalle ei ole olemassa yhtä “one size fits all” – tyyppistä ratkaisua, joka sopisi jokaiseen organisaatioon. Oikeat ratkaisut työperäiseen teknostressiin löytyvät vasta sen jälkeen, kun ensin on tunnistettu tekijät työperäisen teknostressin taustalla.
Olen lähestynyt tätä kysymystä hyvin käytännönläheisen esimerkin kautta. Jos huomaat, että katto vuotaa, onko katossa reikä siinä kohdassa, mistä vesi valuu sisälle? Ei välttämättä ole. Vuotavaa kattoa tuskin saadaan korjattua siten, että tukitaan vuoto siitä kohdasta, josta vesi valuu sisälle. Katon korjaamiseksi tulee ensin selvittää, mistä katon vuotaminen oikein johtuu. Onko syy katossa oleva reikä, vai löytyykö välikaton rakenteista kenties jotain muuta, joka aiheuttaa veden vuotamisen sisätiloihin?
Työperäisen teknostressin hallinnassa on tärkeää ensin pysähtyä ja selvittää organisaatiossa ne tekijät, jotka vaikuttavat teknostressin syntymiseen.
Vertauskuva vuotavan katon korjaamisesta toimii hyvin havainnollistavana esimerkkinä siihen, mitä työperäisen teknostressin hallinta ja ratkaisut edellyttävät. Työperäisen teknostressin hallinnassa on tärkeää ensin pysähtyä ja selvittää organisaatiossa ne tekijät, jotka vaikuttavat teknostressin syntymiseen. Työperäinen teknostressi ei ole seurausta ainoastaan käytettävistä IT-järjestelmistä ja teknologioista, vaan se syntyy teknologian, toimintamallien ja inhimillisten tekijöiden keskinäisistä vaikutuksista.
Oire voi hämätä!
Vuotavan katon tilanteessa ongelman näkyvä havainto on, että vettä valuu sisätiloihin. Ongelman kuvaus voi siis olla hyvin samankaltainen katosta tai tilanteesta riippumatta, mutta ongelma voi aiheutua useasta tekijästä.
Myös teknostressi voi “oireilla” samalla tavalla organisaatiosta riippumatta. Moni saattaa esimerkiksi tunnistaa omassa työssään ja organisaatiossaan teknostressin ilmenevän informaatiotulvana ja kokea “infoähkyä”, mutta syyt sen taustalla voivat vaihdella organisaatiosta riippuen. Vuotavassa katossakin näkyvä oire “vesi valuu sisälle” on suht samanlainen rakennuksesta tai katon tyypistä riippumatta, mutta vuodon todellinen aiheuttaja saadaan hallintaan vasta perehtymällä kattoon tarkemmin. Katot ja rakenteet ovat erilaisia, kuten ovat organisaatiotkin. Työperäisen teknostressin hallinnassa organisaatiokohtaisia eroja ei voi sivuuttaa.
Nopeiden johtopäätösten ansa
Vuotavan katon kohdalla houkutteleva ja nopea ratkaisu asiaan voisi olla se, että paikataan katto sisäpuolelta. Kuten arvata saattaa, tästä seuraisi jatkossa huomattavasti pahempia ongelmia: todennäköisesti vesi pääsisi silti valumaan rakenteisiin. Toinen helpompi ja houkuttelevampi ratkaisu voisi olla myös se, että tehdään uusi katto. Mutta mitä jos uuden katon rakentamisen jälkeen katto vuotaa yhä? Silloin rahaa on käytetty katon uusimiseen, mutta ongelma on yhä olemassa. Jos ei ole otettu tietoista riskiä, että tämä tapa ei välttämättä johda haluttuun lopputulokseen, saattaa turha rahan meno aiheuttaa tilanteessa lisää hampaiden kiristelyä.
Vaikka vuotavan katon korjaaminen voi alkuun tuntua vaivalloiselta, kannattaako korjaamisessa oikaista tai kannattaako katto jättää korjaamatta? Tätä samaa kysymystä on syytä pohtia myös työperäisen teknostressin kohdalla. Siitä nimittäin koituu ratkaisematta melkoisesti kerrannaisia kustannuksia organisaatiolle ja siihen nähden ratkaisun eteen käytetty aika ja panostukset ovat varmasti kannattavampi vaihtoehto.
Rakkaudesta ihmisiin ja teknologioihin. 🧡
Taru
Kuva havainnollistaa teknostressin kerrannaisia vaikutuksia organisaatiossa.